1. |
Oudot taimet
02:12
|
|||
Sisälläni versovat oudot taimet
ovat mieleni aavat alueet peitossa jo
Vaikka en olisi luonasi nyt
ethän unohda, että olisin heti jos voisin
Sisälläni versovat oudot taimet
ovat mieleni haavat niiden peitossa jo
Vaan kuten haljenneesta maasta kasvaa
kasvavat sisällläni oudot taimet
Tule ja raivaa
se mikä minua vaivaa
Tule ja raivaa
huoleni, mieleni maa
Loisista Sydänmaa
|
||||
2. |
||||
Kunnes polku on kasvanut umpeen
Tässä alan matkan
ratamoin verhottu maa
reunasta jylhän metsän jatkan
Juurista punottu matto
polun reunoilta aarnion sydämeen
valo harvoin juovin
ilmassa hiutaleina kultaa
Seiteillä jalokivipisarat
Sisar-rauha, Veli-uni
tulin teitä tapaamaan
vieläkö muistatte
minut omaksenne?
Olen väsynyt askeliin
ei mihinkään johtaviin
tukehtunut sanoihin mitättömiin
Pitäkää minua pienintä
veljistänne selkänne takana turvassa
Pitäkää minua kauemmin
kuin olen ollut poissa
Kunnes polku on kasvanut umpeen
Kunnes tänne kodin teen
aarnion sydämeen
enkä lähde uudelleen
|
||||
3. |
Vaisto
03:13
|
|||
Jokin liikkuu metsässä pitkin askelin
pitkin nopein askelin
Jokin jota en näe, mutta kuulen ja pelkään
pelkään ja se riittää
Harovat puiden pitkät kädet
kasvojani sokeina
En tiedä vielä mihin kaipaan
mutta pois kuitenkin
Enkä tiedä vielä päämäärää
sen ikäväni vaistona määrätköön
Paha liikkuu metsässä pitkin askelin
pitkin nopein askelin
Tänään aion kiivetä korkeimmalle oksalle
nähdä sen mitä kaipasin, sen mitä pelkäsin
Ja Yöpuu, kaipuu
samaa runkoa, juuria
Yöpuu, kaipuu
samoja oksia yhteenkasvaneina
Kuinka vaikeaa on myöntää
että pelkää yötään
jota sitäkin odotin
vaikea sanoa mikä työntää
eteenpäin näin
|
||||
4. |
Ilonpyyntö
03:48
|
|||
”Ilo, tule luokseni
käy istumaan
älä minun vuokseni
ujostele ollenkaan”
Ja vain suudelma otsallani, se
mukanani lähdin kulkemaan
Ilo ethän minun vuokseni
ujostele ollenkaan
Eikä polte suudelman ollut
lämmin kuin polte ensimmäisen suudelman
vaan kuten kekäleenä otsallani
tunnen sen polttavan
Tule luokseni, käy istumaan
älä minun vuokseni
ujostele ollenkaan
Täynnä sanoja oli se suu, ne huulet
joilta suudelman sain otsalleni
Sanoja sanomattomia ja ääneen
vain kauneimpia kuulin
Vaan, Ilo, jos sanani kuulet
Tule luokseni, käy istumaan
älä minun vuokseni
ujostele ollenkaan
Ja suudelma otsallani, se
mukanani lähdin yksin
eikä mukanani sitä valoa, joka
loisti sylityksin
Nyt sylini yksin tyhjänä
ja silti täynnä raskasta taakkaa
Ilo tulisit oppaakseni, en
muuten löydä perille saakka
|
||||
5. |
Pimeässä
03:59
|
|||
Mitä outoa musiikkia tämä on
onko tämä musiikkia, joka soi
Kuuntelen, kuulenko
mistä nämä äänet kantautuvat
Eivät kaukaa, mutta kauempaa
kuin ihmissilmä voi tavoittaa
Jossakin lyövät yhteen pienet kädet
Näin metsäkö soi
Jossakin lyövät yhteen pienet luut
ja hyräily hiljainen
Huuto hiljaisempi takana sen
Nuotion valopiiri
nuotit salatut
Varjot pitkät metsää mittaavat
Pienet mustat silmät palaen
pienet kädet yötä lyöden
Luonto tanssii kehässä
sävellettynä äänet pimeyden
Näen liekkiöitä tanssien
niiden liekki öitäni valaisten
Kuljen lähemmäs polkua pitkin
olen unohtanut
miksi itkin
|
||||
6. |
Lähde
03:14
|
|||
Horsisontti korkealla
vuoret seininään
katso ja kuvittele maa niiden takana
Se on juuri sellainen
mielikuvasi kaltainen
Maa on juuri sellainen
mielikuvasi kaltainen
Laet vuorten
pilvihunnuin verhotut
puetut valkoiseen, kuten sinäkin
kaunein
Täällä joen rannalla sinä
sinä olet turvassa täällä
Alhaalla laaksossa
sinä olet turvassa täällä
Todellinen toisinaan
on unta kauniimpaa
Valvo kuten valvoo vesi joka virtaa
Valvo kuten valvoo sydän tauotta lyöden
Valvo kuten metsä ympärilläsi ja
minä valvon untasi vierelläsi
kaunein
Horisontti korkealla
vuoret seininään
katso ja kuvittele
sen takana ei mitään
Maa on juuri sellainen
tyhjän muistosi kaltainen
Maa on juuri sellainen
tyhjän muistosi kaltainen
Kuka muistaa enää mistä
olemme lähteneet
Muistamme vain sen että
tänne olemme lähteneet
Ja lähteessä niin kirkkaana kuvamme
lähtiessä se oli väreiden peitossa
Kaunein
|
||||
7. |
Kuuralaulu
03:15
|
|||
Sinun nimesi on illan usvaa
Nimesi soi yössä hiljaa
Sen aamu valoon saattaa
Päivänpaiste sulattaa
Yöksi pakastuu
Rakastun ja se jatkuu
loppuuni asti, lupaan kuun
alla niin
Kuu rakastettuni yllä
Kuura kastettuni yllä
Nimesi auer valoon saattaa
olet uninen
olet unieni olento
He kastavat otsasi öisen
virran veteen
ja kun pakastuu
kuurakruunuun loistaa kuu
olet uninen
olet unieni olento
|
||||
8. |
Tyyni
06:00
|
|||
Viritetyt sadat kielet
välillämme soiden värisevät
Kylmäänsäkö laulavat
Minäkinkö - värisen
Viritetyt sadat kielet
välillämme soiden värisevät
Kylmäänsäkö laulavat
Sinäkinkö - väriset
Metsän väriset silmäsi
Meren väriset silmäni
Katseissamme
kuten rannassa heijastuvat puut
Metsä veden pintaan
Rintaani koskee, ei kipu, vaan
kuten kosken pauhu vyöryy
ja kun kosken sinuun se yltyy
yltyy
Sylisi tyynynä
tyynenä sydän
Metsä peittona minun
tervehtyvän
|
Streaming and Download help
If you like RuoTo, you may also like:
Bandcamp Daily your guide to the world of Bandcamp